SLL: Luonnonsuojelijat kaataneet kymmeniä turpeenottolupia

Suomen luonnonsuojeluliiton piirien, paikallisyhdistyksien ja monien muiden paikallisten luonnonsuojelijoiden työllä on onnistuttu viime vuosina kaatamaan kymmeniä turpeenottolupia eri puolilla Suomea. SLL:n mukaan ilman kansalaisten valppautta ja aktiivisuutta monet luonnon ja vesistöjen kannalta arvokkaat suot olisivat päätyneet turpeenottoon.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Merja Ylösen mukaan kansalaisten valitusoikeus ja mahdollisuudet tulla kuulluiksi lupaprosessissa vahvistavat lupien laatua.

– Valituksissa on usein onnistuttu nostamaan lupaviranomaisten huomioon luvan kannalta olennaisia asioita, jotka viranomaisilla ovat jääneet huomiotta tai joista heillä ei ole ollut riittävästi tietoa.

Turpeenottolupia kaadetaan yhä useammin vesiensuojelun perusteella. Hankkeille ei ole myönnetty lupaa, jos ne aiheuttavat ympäristönsuojelulain mukaista pilaantumista tai hanke estää vesistöjen hyvän tilan saavuttamisen vuoteen 2015 mennessä. Puutteelliset ja huonosti tehdyt luontoarvojen selvitykset ovat myös estäneet luvan myöntämisen.

Viimeksi korkein hallinto-oikeus eväsi vesiensuojelullisin perustein luvan kahdelta Siikajoen valuma-alueella sijaitsevalta suolta Kärsämäellä. Myöskään alueellinen lupaviranomainen ei ollut myöntänyt lupaa, mutta Vapo valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

– Lupaprosessit venyvät helposti pitkiksi. Niiden seuraaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Luonnonsuojelun kannalta työ kuitenkin kannattaa ja tuottaa tulosta. Vähintään yhtä paljon kuin kansalaiset luvista valittavat kuitenkin myös turveyhtiöt joko saadakseen helpommat lupaehdot tai yhä useammin saadakseen luvan ylipäätänsä.

Turpeenottolupia säätelevää ympäristönsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Mikäli ympäristöluvissa otettaisiin huomioon myös itse suon luontoarvot, olisi moni myönnetyistä turpeenottoluvista jäänyt myöntämättä.

– Valitettavasti useita arvokkaita ja osittain vielä ojittamattomia soita on päätynyt turpeenottoon. Ympäristönsuojelulakia onkin korjattava niin, että myös suon arvokas luonto ja luonnontilaisuus voidaan ottaa luvassa huomioon. Lupaprosessi on meneillään ainakin sadalla luonnontilaisella suolla vastoin aiempia linjauksia, SLL:n suojeluasiantuntija Sini Eräjää kertoo.

Alla SLL:n koostama listaus soista, jotka olisivat jo muuttuneet turvekentiksi ilman luonnonsuojelijoiden työtä. (Lukijalle tiedoksi: lista ei ole välttämättä täydellinen.)

Alhonkeidas, Kankaanpää
Haapaneva, Isokyrö
Haarasuo, Sonkajärvi
Hirvisuo, Pöytyä
Hutinsuo, Mikkeli
Härkäsuo, Kiuruvesi
Höyläsalonneva, Toholammi
Isoneva, Haapavesi
Isosuo, Hartola
Julkuneva, Veteli
Juurikkasuo, Ruokolahti
Karhunpesämaansuo, Ii
Kaurajärvmossen (Aittasenneva), Vöyri
Kokkosuo, Pielavesi
Kotisuo (Saarisuo), Kiuruvesi
Kuivaistensuon, Pielavesi
Kuljunneva, Kuortane
Kurkisuo, Hyvinkää
Kurkineva, Pyhäntä
Kynnyssuo, Jämsä
Kyrönneva, Jalasjärvi
Lampakanneva, Lappajärvi
Lehmisuo, Pihtipudas
Lempaatsuo, Keuruu ja Jämsä
Louhineva, Parkano
Loukkusaarenneva, Perho
Marjosuo, Multia
Matolamminsuo, Kitee
Matorimpi, Vaala
Meraneva, Perho
Mustaisneva, Kauhajoki
Mörninsuo, Pihtipudas
Nuolisuo, Ranua
Nälkäsuo, Pudasjärvi
Näätäneva, Kauhajoki
Oittilansuon, Suonenjoki
Pahaneva, Pyhäntä
Paskoneva, Pyhäjärvi
Peräsuo, Kiuruvesi
Pieni-Huppio, Juva
Pirttisuo, Karstula
Puronlatvasuo-Vengassuo, Pudasjärvi
Pälsynsuo, Oulu
Päsmärinsuon, Sonkajärvi
Raumjärvensuo, Mynämäki
Rimpineva, Kärsämäki
Ruoholamminneva, Pyhäntä
Rääsynsuo, Joutsa
Saarisuo, Vaala
Sallinsuo, Pieksämäki
Salonneva, Kauhava
Saukonsuo, Parkano
Saunakankaansuo, Mikkeli
Saunalamminsuo (Torsa), Ruokolahti
Savineva, Kärsämäki
Selkäneva, Töysä
Suoniemensuo, Karstula ja Saarijärvi
Susisuo, Vaala
Viurusuo, Outokumpu
Vähänjärvenneva, Jalasjärvi