Rio+20: SLL:n suositukset päättäjille kestävän kehityksen toimenpiteistä

Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti Helsingissä 27.9. seminaarin valmistautumisesta YK:n vuoden 2012 kestävän kehityksen huippukokoukseen (Rio+20).

Pääpuhujana tilaisuudessa vieraili Rio+20-valmistelukomitean Länsi-Euroopan (siis myös Suomen) edustaja, Italian ympäristöministeriön kestävän kehityksen päällikkö Paolo Soprano. Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen, ympäristöministeri Ville Niinistö, Kehys ry:n Rilli Lappalainen sekä SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen esittivät omat puheenvuoronsa.

Pääpottia eivät vieneet puhujat vaan SLL:n tilaisuudessa julkistama raportti, jonka suosituslista Rio+20 -kokoukseen on – suoraan sanottuna – hävyttömän onnistunut sekoitus ympäristönsuojelun, sosiaalipolitiikan ja degrowth-ajattelun parhaita puolia.

Jos juurille palaaminen on radikaalia, SLL:n internetverkossa suorittaman kyselyn ja Helsingissä 9.6.2011 pidetyn sidosryhmäseminaarin pohjalta koostama paperi on juuri sitä: vaatimus siirtymisestä pääoman vallasta yhden maapallon kokoiseen kansanvaltaan!

Toimitustyöryhmä – Minna Sumelius, Iina Heikkilä, Jouni Nissinen, Seppo Parkkinen – sekä suositusten valmistelusta vastannut ryhmä – Jenni Kauppila, Jouni Nissinen, Jarna Pasanen, Leo Stranius, Marko Ulvila, Eero Yrjö-Koskinen – ovat tehneet hienoa työtä.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Unohdetaan siis seminaarin puheenvuorot ja keskitytään olennaiseen!

Suositukset päättäjille kestävän kehityksen toimenpiteistä:

1. Keskitytään olennaiseen: ruoka, energia ja kansanvalta

Jotta Rio+20 kokouksessa päästään sanoista tekoihin, on syytä keskittyä olennaiseen.

Ruokaa ja puhdasta vettä kaikille. Maailman köyhin viidennes tarvitsee kaiken tukemme elämän perusedellytysten turvaamiseksi.

Energiankulutus voimakkaaseen laskuun. Päästöjen vähentäminen ei riitä, koska energiankulutus tuottaa myös välillisiä päästöjä. Maailman rikkaimman viidenneksen energiankäyttöä tulee viipymättä kohtuullistaa ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.

Kansalaisten perustarpeet turvattava. Luonnonvarojen kulutusta ei saada kestävälle tasolle, ellei kehittyvien maiden kansalaisille kyetä tarjoamaan edes alkeellista turvaverkkoa. Perustarpeet takaava sosiaaliturva todennäköisesti vähentäisi väestönkasvupainetta ja hillitsisi luonnonvarojen käyttöä ruohonjuuritasolla.

Pääoman vallasta kansanvaltaan. Siirtyminen pääoman vallasta kansanvaltaan on kestävän tulevaisuuden edellytys. Myös köyhimmille tulee antaa valtaa päättää maapallon resurssien käytöstä. Pääomien kasvattamisen ensisijaisuudesta tulee siirtyä heikoimpien hyvinvoinnin parantamisen ensisijaisuuteen.

2. Kasvupakosta kestävään talouteen

Yhteiskunnan täytyy vapautua talouden kasvupakosta, sillä bruttokansantuotteen kasvattaminen ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen ovat yhteen sovittamattomia.

Globaali progressiivinen ympäristövero käyttöön. Sosiaaliturvan, tasa-arvon ja ympäristönsuojelun edistämiseksi tarvitaan progressiivisia ympäristöveroja, jotka toimivat tehokkaina taloudellisina ohjauskeinoina ja kartuttavat valtion kassaa. Tulovero toimii hyvin tässä tarkoituksessa. Kehittämistä kaipaavat vielä progressiiviset energiaverot ja kulutuksen luksusverot.

Globaali perustulo naisille. Kahden dollarin päivittäinen perustulo maailman köyhille naisille ja tytöille olisi yksi tehokkaimmista tavoista lisätä hyvinvointia ja hillitä väestönkasvua.

Haitallisten tukien ja asevarustelun alasajo. Fossiilisten polttoaineiden tukien ja välillisten ydinvoimatukien lopettaminen ja kohtuuttoman asevarustelun leikkaaminen vapauttaisi satoja miljardeja euroja kestävän tulevaisuuden investointeihin.

3. Demokratian ja kansalaisoikeuksien vahvistaminen

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöjärjestön (UNEO), kansainvälisen ympäristötuomioistuimen ja tulevien sukupolvien neuvoston perustaminen sekä YK:n kestävän kehityksen toimikunnan korottaminen neuvoston asemaan ihmisoikeusneuvoston rinnalle. Ympäristökysymyksen ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ottaminen vakavasti edellyttää voimakasta ja uudenlaista demokraattista kansainvälistä hallintoa.

Ylikansallisten suuryhtiöiden vallan rajoittaminen. Suuryhtiöiden voimakas vastustus Rion agendan toimeenpanossa on suurin yksittäinen selittäjä sille, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen ilmastopäästöt ovat edelleen kasvussa, lajien sukupuuttoaalto kiihtyy ja globaalit tuloerot ovat ennätysmäisen korkeat. Yhtiöiden ja niiden etujärjestöjen harjoittama lobbaaminen ja rahoitus on saatava läpinäkyväksi. Yritysten kytkennät päätöksentekoprosesseihin on ilmoitettava selkeästi kansalaisille esimerkiksi avoimen ja pakollisen rekisterin muodossa.

Kansalaisaktivistien oikeudet turvattava. Lukuisissa maissa kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta ajavat aktivistit joutuvat vainotuiksi toimintansa vuoksi, pahimmillaan jopa murhatuiksi. Kansalaistoiminnan perusoikeuksien turvaaminen on valtioiden perustehtävä, jota ei saa laiminlyödä.

4. Yhden maapallon oikeudenmukainen politiikka

Vihreä ja palveluintensiivinen talous voi olla kestävää vain siinä tapauksessa, että sen aineellinen perusta supistuu maailmanlaajuisesti.

Tavoitteeksi sukupuuttoaallon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä.

Tarvitaan luonnonvarojen käyttöä koskeva sopimus ja vahva kansainvälinen luonnonvarapaneeli. Käyttöön tulee ottaa vuosittaiset luonnonvara- ja päästökiintiöt sekä globaali ympäristövero.

Teollisuusmaiden tulee tunnustaa ekologinen velkansa kehitysmaille ja lopettaa sen kerryttäminen muuttamalla elämäntapansa vähemmän kuluttavaksi.