Olenko rikas vai onnellinen?

Hyvinvointi on yksi yhteiskuntatieteiden, -filosofian ja -politiikan avainkäsitteistä. Teoksessa Hyvinvointi – Suomalaisen yhteiskunnan perusta kartoitetaan hyvinvointitutkimuksen perusteita, perehdytään sen suuntauksiin, historioihin ja nykytilaan. Tarkastelun kohteena ovat hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen kehityksen mittaamisen tavat, hyvinvoinnin hyvät ja huonot syklit sekä onnellisuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Uusina avauksina tarkastellaan arkea, tahdonheikkouden ongelmia, yhteisöllisyyttä sekä ympäristön merkitystä hyvinvoinnille.

Teoksen ovat kirjoittaneet Juho Saari, Eerik Lagerspetz, Jussi Simpura, Hannu Uusitalo, Sakari Kainulainen, Robert Hagfors, Jouko Kajanoja, Heikki Ervasti, Jukka Hoffrén, Hanna Rättö, Anu Raijas, Susanne Uusitalo, Anne Birgitta Pessi, Marjaana Seppänen ja Markku Oksanen.

Juho Saari (toim.): Hyvinvointi – Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus. 398 s.

Eriarvoisuus on keskeinen hyvinvointivajetta aiheuttava elementti. Eriarvoisuuden sekä terveys- ja sosiaaliongelmien välinen syy-seuraussuhde kyseenalaistaa talouskasvua korostavan politiikan. Olisiko tavoitteita pohdittava uudestaan?

Tutkittaessa nunnien 1930-luvulla kirjoittamia omaelämäkertoja selvisi, että vuonna 1991 vain joka viides onnellisimpaan neljännekseen kuulunut nunna oli kuollut. Vähiten onnelliseen neljännekseen kuuluvista oli menehtynyt yli puolet. Onnellisuus ei selvästikään paranna sairauksia, mutta se suojelee sairastumiselta.

Itsemääräytyminen on merkittävä hyvinvoinnin lähde. Mitä voimakkaammin sisäinen motivaatio ohjaa valintoja, sitä tyytyväisempi ihminen on elämäänsä. Kirjoittajista ainakin Jouko Kajanoja kuuluu (allekirjoittaneen lailla) perustuloa ajaviin aktiiveihin. Perusteena on nykyisen perusturvan sisältämä nöyryyttämisen elementti ja kansalaisten autonomian lisääminen perustulon kautta.

Elämme hyvinvoinnin jakautumisen kannalta ratkaisevia aikoja. Tutkijoiden mukaan onnellisuuden korkea taso voi kulkea käsi kädessä onnellisuuden tasa-arvon kanssa, jos institutionaaliset rakenteet tukevat samanaikaisesti molempia tavoitteita. Vastakkain ovat eriarvoisuuden vähentäminen, kilpailukyky, julkinen talous sekä luonnonvarojen käyttö ja ympäristön saastuttaminen. Toistaiseksi ihmisten hyvinvointi näyttää lisääntyvän, vaikka hyvinvoinnin ekologiset ja taloudelliset reunaehdot heikentyvät.

Oireellista tai ei, pääministeri Jyrki Katainen ei maininnut eduskunnassa 28.6.2011 antamassaan valtioneuvoston tiedonannossa hallitusohjelmasta sanallakaan luontoa tai ympäristöä. Otsikolla Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi varustetussa tiedonannossa keskeinen sisältö oli talous.

On olemassa kahdenlaisia oppikirjoja: vaikeasti luettavia hirvityksiä sekä rakenteellisesti taidokkaasti rakennettuja, kiinnostavia kokonaisuuksia, joita on ilo lukea. Juho Saaren kasaama Hyvinvointi antaa hyvinvointitutkimuksesta kattavan kuvan. Teksti on sujuvaa. Mielenkiinto pysyy helposti yllä loppuun asti. Enemmänkin: kirja haastaa ottamaan asioihin kantaa.