Kumpi onkaan nerompi – ihminen vai lintu?

Kevät on nero - se sulattaa pyörätiet ennen penkkoja. Pyörä on nerokas keksintö se on varmaan keksitty keväällä tai lumettomaan aikaan. Linnut ne vasta neroja ovatkin. Keväällä ne muuttavat tosi kaukaa, jopa Afrikasta, aina vaan samaan paikkaan, josta syksyllä lähtivät, vieläpä ilman karttaa ja kompassia, navigaattoria. Ihminen voi eksyä ihan helposti, kotikaupungissaankin, kun navigaattori ei tunnista uusia teitä.

Kevät on eri kiva, vaikka hiekoituskivet pyörivät asfaltilla ja kengissä. Kengän voi riisua, kopistaa kovat kivet pois, pysähtyä ajattelemaan. Neronleimaukset voivat olla keväällä kuin muuttohaukan lento, ei perässä pysy. Talvella taas on hidasta kuin havuneulasten sulaminen metson mahassa. Ei kulje ajatus ei mikään, paitsi jäätä pitkin ja potkukelkalla voi johonkin varpaiden suuntaan mietteensä viedä. Kohtaapa kettu meren jäällä, pimeässä. Ei ihmistä katso eikä näe samalla tavalla edes päivän valossa. Teoissa ja olossa luonnolla luonto oma, ihmisillä moraali muiden.

Voiko oikean ja väärän erottaa ilman tiedettä? Miksi ihmisten on tehtävä tiedettä, lähes kaikesta? Väiteltävä siitä ja tästä ja tuosta, joka tässä valossa näin ja toisessa toisin päin. Huomenna tulee uusi väite, uusi tieto, joka kumoaa ja kaataa alleen aikaisemman. Kuluu aikaa ja energiaa, mutta löytyy sisältöä, mielekästä ja mieletöntä. Sellaista se on, ihmisen elämä.

Kaikki eliöt tarvitsevat energiaa. Ihmiset vaan rutkasti enemmän kuin muut lajit, kun on niin paljon kaikenlaista kuten autot, lentokoneet, tehtaat, asuntojen lämmitys ja valaiseminen. Miten muuten metso osaa syödä juuri siitä männystä, jonka neulasissa on enemmän energiaa kuin toisissa? Me ihmiset joudumme käymään kaupassa, ostamme ruoaksi elintarvikkeita, joiden aineosat on tutkimuksissa todettu terveellisiksi. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita ruoansulatusta avittamaan ja energiajuomia sekä –patukoita, että jaksaa juosta kaiken tärkeän perässä.

Kumpi onkaan nerompi – ihminen vai lintu? Sekö joka osaa tutkia vai sekö joka osaa elää ilman tieteellisiä tutkimuksia, niiden tuloksia ja pysyy hengissä? Mutta kyllä kai se oli sentään ihminen, joka pyörän keksi. Ja polkupyörällä pääsee meren rantaan katsomaan muuttolintujen saapumista.

Parvessa on paljon yhteen suuntaan lentäviä ajatuksia, silmiä, siipiä, mutta ei sitä yksinäistä muuttajaa hitaana, siipirikkona, sokeana eikä tyhmänäkään pidä. Se voi päästä perille, sekin – jopa siitä miten syntymän ja kuoleman välillä on paljon turhaa, ja toisaalta itsestään selvää, jota joskus neroudeksi kutsutaan.