Kuka estää ilmastonmuutoksen pysäyttämisen?
Ihmisten enemmistö tajuaa, että ilmastonmuutos on pysäytettävä. Kioton sopimus, joka velvoittaa päästövähennyksiin, on päättymässä ensi vuonna. Ihmiset odottavat ensi maanantaina Durbaniin kokoontuvilta poliittisilta johtajilta selvää suuntaa kohti uutta sopimusta, jolla päästöt saadaan kuriin. Maailman kansalaisten enemmistön tahdon on mentävä suursaastuttajien intressien edelle.
Maailman poliittisten johtajien passiivisuudesta voisi kuvitella, ettei ihmisiä ilmastonmuutos huoleta. Se ei pidä paikkaansa. Mielipidemittauksen mukaan lähes kolme neljäsosaa maailman kansalaisista haluaisi hallitustensa tekevän enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Kuka sitten estää? Siihen Greenpeace on etsinyt vastauksia ja koonnut ne Who’s holding us back -raporttiin. Raportissa osoitetaan, kuinka maailman suurimmat yritykset ja heitä edustavat teollisuusjärjestöt käyttävät voimiaan lobbaamiseen pysäyttääkseen kunnianhimoiset päästövähennykset.
Suomalaisetkin ovat isojen pelaajien likaisessa pelissä ansiokkaasti mukana. Maailman viidenneksi suurin yhtiö Royal Dutch Shell, jonka korkeinta vastuuta hallituksen puheenjohtajana kantaa Jorma Ollila, aikoo porata öljyä herkällä arktisella alueella apunaan suomalaiset jäänmurtajat. Shell kampanjoi etujärjestöjensä avulla EU:n päästövähennysten lisäämistä vastaan. Japanissa yhtiö on lobannut hallitusta, ettei se sitoutuisi Kioton sopimuksen toiseen velvoitekauteen. Eikä öljy-yhtiö tietenkään katso hyvällä autojen tehokkuusvaatimusten kiristämistä Euroopassa.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Muun muassa oma kotoinen Elinkeinoelämän keskusliittomme on sähköpostitse muistuttanut europarlamentaarikkojamme selväsanaisesti, että ” EK katsoo, että EU:n ei tule yksipuolisesti kiristää vuoden 2020 tavoitetta 20 prosentista.” Siitä huolimatta, että suomalaisella metsä- ja terästeollisuudella on lompakossa enemmän päästöoikeuksia kuin mitä toiminnasta syntyy päästöjä.
Taloudellisen vallan kokoushuoneissa on helppo sokeutua muulta kuin pörssikurssin kehitykseltä. Ne vievät mukavasti huomion todellisesta vaarasta, joka seuraa, jos maapallon lämpenemistä ei saada pysäytettyä alle kahden asteen. Nyt maailman poliittisilta johtajilta vaaditaan rohkeutta olla johtajia. Jos he eivät onnistu ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, suursaastuttajien intressit ja rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat merkityksettömiä. Johtajien on aika kuunnella kansaa eikä saastuttajia.
Kirjoittaja on Greenpeace-järjestön viestintäpäällikkö
Teksti on ilmestynyt aiemmin Durbanin ilmastokokouksen taustoista kertovalla Ilmasto.org-sivustolla.
Kommentit
Niin, kukakohan?
Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen estää käytännössä juuri se ihmisjoukko, joka "haluaisi hallitustensa tekevän enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi".
Ihmisten pitää ensin ymmärtää että juuri me jokainen valitsemme, paljonko ympäristötuhoja aiheutamme. Hallitusten marionetit ja kaikki maailman royalduchshellit seuraavat seuraavat pakostakin perässä.
Turha tuijottaa Kiotoon tai Durbaniin; peili on lähempänä. Koska siis lopetetaan turhien kyseleminen ja ryhdytään tekemään jotain?
E.K.
Niinpä
... tuostajan tässä kaikessa on kysymys. Asia on aika pitkälle tabu: olen saanut monet ympäristötoimijat silmilleni vaatimalla väärään peilin tuijottamisen lopettamista.
On tiedettävissä jo nyt, että Durban epäonnistuu surkeasti. Hauska nähdä, mitä tapahtuu Durbanin jälkeen. Todennäköisesti hukumme omiin paskoihimme.
Jouko Kämäräinen
Vitsit vähissä
"Hauska nähdä, mitä tapahtuu Durbanin jälkeen."
Voi olla, että sen näkemisestä on hauskuus kaukana. Todennäköisesti Durbanin jälkeen yksittäiset ihmiset kuluttavat kuten tähänkin asti, poliitikot yrittävät epätoivoisesti pelastaa talousjärjestelmän ja luonnonsuojelujärjestöt jatkavat apurahakonsulttiensa avulla pohdintojaan, miten päästäisiin vuoteen 2050 mennessä kestävälle tasolle.
Samaan aikaan maapallo muuttuu jo ennen vuotta 2050 sietämättömäksi paikaksi elää. Jussi Viitala perehtyi ilmastonmuutoksen seurauksiin kirjoittaessaan kirjaansa Miten maailma loppuu. Hän kertoo mm. että planktonin määrä on 1950-luvulta lähtien vähentynyt 40 %, vuoteen 2050 mennessä plankton on häviämässä kokonaan. Tämä tarkoittaa, että kalat, merilinnut ja valaat tulevat katoamaan. Tuskinpa meille maalla eläville eläimille käy sen paremmin.
Valtaan kuuluu vastuu (johtamisen ammattilaisten vitsi)
Käytin eilen iltapäivän Helsingin Haaga-Helia -ammattikorkeakoulussa eettisen johtamisen seminaarissa. Paikalla oli pääomasijoittajia, yritysjohtajia, hallitusjäseniä, johtamisen opettajia ja opiskelijoita. Tilaisuudessa vallitsi Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläisen esiintymisosuuden jälkeen ilahduttava yksimielisyys siitä, että valtaan kuuluu (kuten Vepäsäläinen väitti) olennaisena osana vastuu. Ehdotin, että eipä näytä kuuluvan ainakaan ympäristövastuu. Kommenttini sivuutettiin, joten oletettavasti se oli epäasiallinen.
Tilaisuuden lopussa osallistujat kirjoittivat lapulle yhdellä, max. kolmella sanalla, mitä tuovat mieleen sanat "johtaminen", "valta" ja "etiikka". Tuotos oli virkistävä: kannanottoja oli kaikenlaisia, nöyrtymisestä lähtien! Itse kirjoitin "väkivalta". Valintaa pidettiin "erikoisena".
Tilaisuuden osallistujista yksikään ei ollut pätkääkään kiinnostunut ympäristöstä, ainoastaan johtamisesta mikrotason eristetyissä laboratorioissa (työpaikoilla). Säännöstä poiketen eräs osallistujista tuli sanomaan tilaisuuden jälkeen, että ihmiskunta on ajautunut kulutusvimmassaan kestämättömään tilanteeseen: johtajuutta ei voi tarkastella ympäristöstä irrallisena ilmiönä.
En jäänyt nauttimaan tilaisuuden coctail-tarjoilusta. Tuhon coctail, jonka omaan pseudomaailmankaikkeuteensa kääriytyneet johtajat ja johtajuuden opettajat meille tarjoilevat, riittää mainiosti.
Alkoholi sekoittaa pään vain muutamaksi tunniksi. Tuhon coctail räjäyttää tajunnan (lopullisesti)!
Jouko Kämäräinen
Noin 20 vuotta sitten
Noin 20 vuotta sitten Ekologinen puolue teki kyselytutkimuksen.
Onko nykyinen kehitys vaarallinen elollisen luonnon kannalta? On 92 % Ei 8%
Haluatteko elämän säilyvän runsaana ja vahvana? Haluan 95,1% En piittaa 3,8% En halua 1,1%
Pidättekö kasvihuoneilmiötä vakavana vaarana? Pidän 78,7% En 21,3%
Onko fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvihuoneilmiön aiheuttaja? On 68% Ei 32%
Voiko elämä säilyä hyvänä kun käytetään fossiilisia polttoaineita ja se aiheuttaa kasvihuoneilmiön? Voi 29,1% Ei 70,9%
Haluatteko, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan? Haluan 48,2% En 51,8%
Väheneekö autoilu yli 50%, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan? Vähenee 57,2% Ei 42,8%
Hyväksyttekö jokamiehenautoilun loppumisen? Hyväksyn 34,5% En 65,5%
Parantaako autoilun väheneminen 80% ihmisten elämää vai huonontaa? Parantaa 48,5% Ei vaikuta 29,7% Huonontaa 21,7%
Mitä tavaratuotannon kasvu tämänhetken tilanteessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin? Parantaa 28,4% Ei vaikuta 28,7 Huonontaa 43%
Onko kulutuksen vähentäminen tarpeen tulevaisuuden turvaamiseksi? on 76% Ei 24%
Lisääkö kulutuksen kasvu tyytyväisyyttänne? Lisää 17,9% Ei 82,1%
Voidaanko eläkkeillä toteuttaa luvattu elintaso tulevaisuudessa, jossa luonto voi huonosti? Voidaan 19,2 Ei 80,8%
Mainitun tutkimuksen tulosten seulontaa
Kysymys "Hyväksyttekö jokamiehen autoilun loppumisen?" jakoi vastaajat muiden kysymysten vastauksissa joukon voimakkaasti kahtia. Ne jotka eivät hyväksyneet saivat ekologisuus pisteitä 0,77, kun taas hyväksyjät saivat 6,43 pistettä. Suurempi ero löytyy vain työalan mukaan. Vähiten pisteitä saaneet alat olivat rakennus ja liikenne, joiden ero eniten pisteitä saaneeseen yhteiskunnallisten palvelujen alan pisteisiin oli vielä suurempi kuin autoiluun erilailla suhtautuvien välillä.
Kirjoita uusi kommentti