Käännettävä nukketeatteri

Tyttö nikkaroi käännettävää nukketeatteriseinää. Toisesta puolesta tulee kummitusmaailma, jossa kummitukset kirkuvat pimeiden rotkojen reunoilla, kirkuvat ja pelottelevat. Kesäpuolella lampaat laiduntavat kaikessa rauhassa. On värikkäitä kukkia ja perhosia, aurinko paistaa, linnut rakentavat pesää. Lapsi jakaa maailman kahtia, leikissä on pahikset ja hyvikset.

Nuori mies pysäyttää minut kadulla – Onko lasten hyvinvointi sinulle tärkeää? Tee hyvä teko, ryhdy kuukausilahjoittajaksi kansainväliseen hyväntekeväisyysjärjestöön. Mielessäni ajattelen, että hyvä lahjoittaa vähästään, paha ei paljostakaan. Olenko pahis, kun lahjoittajapaperit jäävät täyttämättä? Entä jos rahan sijaan annan pieneksi jääneitä lastenvaatteita hyväntekeväisyyskirpparille, muuttuuko tilanne toiseksi? Tai jos teenkin parinkympin lahjoituksen luonnonsuojelujärjestölle? Mutta jos ei ole rahaa, siis ei oikeasti ole, ei tarvitse miettiä ketä auttaa, on vähän kuin autettavien puolella itsekin. Jakaako rahan hankkiminen ja sen käyttö ihmiset hyviksiin ja pahiksiin? Onko rikas aina paha ja köyhä hyvä?

Tarvitsemmeko me vastapuolen omien ajatustemme kiillottamiseksi, oman hyvyyden esiin saamiseksi? Kuuntele poliitikkoja, uskonmiehiä, johtajia, kuolinpesän osakkaita. Useimmilla on käsitys omasta hyvyydestä mutta vielä parempi toisen pahuudesta, ja juuri se toisen pahuus ajaa eteenpäin omassa asiassa. Toisen pahuudesta haetaan oikeutus omaan oikeassa olemiseen.

Keski-ikää lähestyvällä miehellä on paljon hyviä ajatuksia, oikeudenmukaisia ja kohtuullisia. Käytännössä hänen toimiaan ohjaa perheen elättäminen, asunto- ja autolaina, minkä vuoksi hän toimii työpaikalla vallitsevien arvojen ja asenteiden mukaan, jotka siis sotivat miehen omien ajatusten kanssa. Samalla kun hän ponnistelee entistä parempien myynti- ja tuloslukujen eteen, hän saavuttaa vuosi vuodelta riittävän taloudellisen turvan itselleen ja perheelleen, jotta voi jättäytyä pois oravanpyörästä, kuten nykyään on tapana ilmaista. Mies aikoo hankkia maaseudulta tilan, jossa ryhtyy viljelemään luomutuotteita. Muutama lammaskaan ei olisi pahitteeksi. Mies on aina ajatellut, että lampaat ovat jotenkin hyviä eläimiä. Hän haluaa elää loppuelämänsä hyvää elämää, hyvien asioiden ja ihmisten parissa.

Pysyykö pahuus piilossa, jos ympäröi itsensä ja läheisensä hyvillä asioilla? Ja onko miehen nykyinen elämä sitten huonoa elämää, pahojen asioiden, pahojen ihmisten parissa? Tuskin ihan niin yksioikoista on tämä elämä, hyvyys ja pahuus. Mutta on valintoja, paljon valintoja, pieniä ja suuria.

Ihmisiä jaotellaan hyviksiin ja pahiksiin esimerkiksi sen mukaan mikä on heidän suhteensa valtaan, rahaan, uskontoon. Yhden ihmisen hyvä voi olla usealle paha. Mutta kuka sitten määrittelee yhteisen hyvän? Onko olemassa suurinta yhteistä oikeaa valintaa?

Tyttö järjestää nukketeatteriesityksen. Itse tehdyt käsinuket odottavat malttamattomina seinän takana. Aluksi kummitukset ja lampaat pysyvät omilla puolillaan, mutta kesken kaiken ne ryhtyvät seikkailemaan toistensa maailmoissa. Näytelmässä on poukkoileva juoni mutta yhtäkaikki kesäpuolella kummitukset liihottelevat perhosten seurassa lammaslaitumen yllä. Kummituspuolen pelon sijaan on yhteinen leikki, tässä ja nyt, kenties yhteinen päämäärä.

Entä me aikuiset, mitä me tavoittelemme, mihin osallistumme ja mistä vetäydymme, juuri nyt eikä viidestoista päivä?