Haavisto, Olli-Pekka

Suojelupoliisin mukaan Suomessa ei ole toimivaa kerjäläisislamilaisterroristisolua, kunnes ympäristöliikkeen sähköpostilistalle kirjoittanut, pahvimukiin naamioitunut kerjäläisislamilaisterroristi todisti toisin käyttämällä vihatermejä ”karjalaispakolainen”, ”sotakorvaukset”, ”taloussota” ja ”EU”.

Sanasta ”taloussota” oli ehditty lausua vasta alkuosa (mikä sekin on rankinta mahdollista vihapuhetta), kun jossakin kääntyi kivi nurin ja esiin kömpi ympäristöaktivisti, omaan sisäsiittoiseen ajatteluunsa nyrjähtänyt Moralisti, joka muisti, aivan oikein, että ympäristöliikkeen sähköpostilistan käyttäminen ajatusten vaihtamiseen on kielletty, ja sanoi ei kovin mielellään puuttuvansa tällaisiin kirjoituksiin, mutta nyt on pakko, ”kun joutuu lukemaan sodanjulistuksia”.

Johan tällaisessa dialogissa on ryhdyttävä epäilemään omaa päänuppiaan, mutta sitten terveellä järjellä varustettu Ihminen jossakin päätti painaa sähköpostiohjelman lähetä-nappulaa ja tunnelma lässähti viestiin, jossa Ihminen kirjoitti, että järjestelmä, joka ei kestä kritiikkiä, on jäsenilleen vaarallinen.

Samaa mieltä. Ihminen ei maininnut, että ympäristöliike, joka ei salli keskustelua, on kaksin verroin vaarallinen. Olisin ollut tästäkin samaa mieltä.

Moralisti, joka muisti, että listan käyttäminen ajatusten vaihtamiseen on kielletty, mutta ei sitä, että kielto saattaisi koska myös häntä itseään, halusi vaihtaa ajatuksen, joka kuului jotakuinkin niin, että hän ei nyt kirjoita asiasta enempää. ”Seuraan listaa, ja jos äänessä ovat täällä vain vihanlietsojat, poistun pian.”

Mihin? Lataamaan lipasta? Rasvaamaan piippua? Lajittelemaan rypälepommeja?

Onneksi Moralisti poistui, mikä on loogista, koska hän lupasi poistua, jossakin kääntyi kivi ja Moralisti oli kadonnut näkyvistä muiden lierojen joukkoon.

Kivien turhasta kääntelystä aiheutunut pöly ei ollut vielä laskeutunut, kun Haavisto, Olli-Pekka, puuttui tulitauon aikana – kieltämättä melko pahaan – tilanteeseen ja huomautti, että ”Maan ystävät pidättää itsellään oikeuden päättää listan luonteesta”.

Heikkohermoisimmat laittoivat tässä kohdassa silmät kiinni ja vetivät päälleen luotiliivit. Veren makuun päässyt Haavisto, Olli-Pekka, otti ympäristökauhan käteensä ja mätki kiukaalle oikein kunnolla löylyä: ”Aikaisempi päätös viime keväältä, että listalta poistetaan henkilöt, jotka eivät pidättäydy väkivallattomassa kielenkäytössä, on voimassa.”

Tässä vaiheessa jokaisella potentiaalisella terroristilla valui hiki pitkin alastonta, kidutettua vartaloa, varsinkin Haavistolla, Olli-Pekalla, joka istui saunassa Maan ystävien vihapuhe-ekspertin kirjoittama sähköpostiohjekirja kädessä, vierellään Eduskunnan puhemiesneuvosto ja Erkki Havasti, jonka oli vaikea uskoa, että voihan kepu ja persu, kaikki tämä on totta, ei pelkkää neekeriryssän, ahlämihurrin, mustalaislappalaisen tai kamelikuskitaatelintallaajan unta, vaikka ei olla edes Kalliossa, tai Tallinnanaukiolla, mikä on pahempi paikka kuin Beirut vuonna 1975, tai Kuparipannu vuonna 1979.

Ja nyt sitten vain odotellaan, milloin tämä Oikeiden Ajatusten Tonava,  Haavisto, Olli-Pekka, alkaa toteuttaa vihapuheitaan ja poistaa Maan ystävien tiedotuslistalta henkilöt, jotka käyttävät vihatermejä ”karjalaispakolainen”, ”sotakorvaukset”, ”taloussota” tai ”EU”.

Minulla ei ole valittamista. Haluaisin vain ilmoittaa Haavistolle, Olli-Pekalle, että listasta puuttuu ”Maan ystävät”, mutta näin toimiessani minun olisi käytettävä ympäristöliikkeen listaa ajatusten vaihtamiseen, mikä on näinä perkeleellisinä vihapuheen aikoina kielletty.