Ilmastonmuutos ja kaupunkisuunnittelu
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on perustellut hankettaan rakentaa Meri-Rastilan länsirannalle mm. ilmastonmuutoksella. Koska länsiranta sijaitsee Rastilan metroaseman läheisyydessä, virasto kuvittelee hanketta ilmastoystävälliseksi – tarjoaahan se asukkaille mahdollisuuden halutessaan käyttää joukkoliikennettä.
Tämä on yksinkertaistettua ilmastoajattelua. Olisikin mielenkiintoista kuulla, ketkä ovat olleet Helsingin kaupungin ”asiantuntijoita” ilmastokysymyksessä. Oletan, että ilmastonmuutosta aidosti ymmärtävät luonnontieteilijät pikemminkin toppuuttelisivat kaupungin intoa rakentaa rannoille ja metsäalueille. Muutoksia saattaa nimittäin olla tulossa yllättävän nopeasti.
Ilmastonmuutokseen perehtyneet tiedemiehet James Hansen ja James Lovelock ovat kumpikin tahoillaan huomauttaneet, että Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ennusteet kuvaavat ilmastonmuutoksen etenemisnopeutta alakanttiin. Ennusteisiin on heidän mukaansa päädytty käyttämällä lineaarisia muuttujia kuvaamaan epälineaarisesti käyttäytyviä tekijöitä.
Lovelock pitää naiivina kuvitelmaa, että pystyisimme ennustamaan tulevaa ilmastoa edes kohtalaisella tarkkuudella. Kirjassaan The Vanishing Face of Gaia hän kuvaa, miten ilmasto on lämmennyt ennustettua nopeammin. Esimerkiksi merenpinnan nousu, joka on hyvä lämpenemisen indikaattori, on ollut 1,6-kertaista IPCC:n arvioihin verrattuna.
Sekä Hansen että Lovelock varoittavat ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyvistä tekijöistä, jotka saavat lämpenemisen aluksi vaikuttamaan hitaalta. Esimerkiksi kilometrien syvyisten valtamerien lämpeneminen vie aikaa ja tämä toistaiseksi hidastaa havaittavaa ilmaston lämpenemistä. Kun tällaisten tekijöiden vaikutus lakkaa, tapahtuvat muutokset nopeasti. Hansen ja Lovelock myös huomauttavat, että päästörajoitukset eivät yksin riitä hillitsemään ilmastonmuutosta, vaan maapallon metsäpinta-alaa on saatava lisätyksi.
On mahdollista, että merenpinta nousee ilmastonmuutoksen seurauksena useilla metreillä tämän vuosisadan aikana. Äärimmäiset sääilmiöt (kuten joulukuun 2011 lopussa olleet myrskyt) ovat jo nyt muuttumassa tavallisiksi. Luonnontilaiset rannat ja metsäiset vyöhykkeet suojaavat asuinalueita myrskyiltä. Jos kaupunki todella pyrkisi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, sen olisi syytä säilyttää vielä olemassa olevat suojavyöhykkeet.
Ei välttämättä tarvitse olla ilmastoasiantuntija ymmärtääkseen, ettei rannoille enää kannata rakentaa. Vartiokylänlahden ympäri pyöräillessäni olen Puotilan puolella välillä joutunut siirtymään autotielle, koska merivesi on ollut niin korkealla, että sorsat ovat uineet kevyenliikenteen väylällä. Tällekin rannalle on silti jokin aika sitten valmistunut uusia asuintaloja. Tiellä olevaa vettä katsellessani en ole voinut olla pohtimatta, mitä Helsingin kaupungin arkkitehdit ovat miettineet aluetta suunnitellessaan.
Palaute: hlylinen(at)gmail.com
Kirjallisuutta:
James Hansen: The Storms of My Grandchildren, Bloomsbury 2011
James Lovelock: The Vanishing Face of Gaia, Penguin Books 2010
Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? Atena 2011
Kommentit
Itsellä on hyvin, talo 100 m
Itsellä on hyvin, talo 100 m korkeudessa!
Todellakaan päästöjen, CO2, vähentäminen ei riitä, kun niitä on ollut luvattomasti kauan. Päästöt pitää lopettaa, vaikka lämpeneminen jatkuu vaikka heti lopetettaisiin päästöt.
Metsien lisääminen ei poista päästöjen lopettamisen tarvetta. Oleellista on se, onko hiili ilmassa vai puussa. Siis kuinka paljon metsät sitovat eli ottavat hiiltä, ei merkitse, vaan se kuinka paljon puuta ja muuta hiilipitoista kiinteää ainetta on. Yhteyttäminen tietysti lisää biomassaa, jos biomassaa hapettuu vähemmän. Metsän biomassa ei voi lisääntyä loputtomiin. Ilmaston kannalta siis paljon puuta sisältävä metsä on parempi kuin nuori nopeasti kasvava, jossa eri vielä ole paljon puuta. Teollisuus yrittää levittää propakandaa vanhoja metsiä vastaan talouspuupeltojen puolesta. Sellainen kirjoitus julkaistiin jopa viimeisessä VESLn jäsentiedotteessa. Luulisi talouskasvun puolustukselle riittävän palstatilaa kaupallisissa lehdissä ilman VESLn julkaisua.
Ihmetyttää, kuinka älykkäät ihmiset eivät muka tajua tai ymmärrä näin yksinkertaista asiaa. Vai onko VESLiläistenkin vaikea haluta kokototuutta ja fossiilisten polton lopettamista?
Hakaniemi ja Helsingin keskusta ovat matalalla
Helsingissä moni keskeinen paikka on vain vähän meren pinnan tason yläpuolella. Kun ilmastonmuutos etenee, kartat piirretään uudella tavalla. Tätä on hyvä ennakoida kaupunkisuunnittelussa. Vasta tulevaisuus näyttää aikataulun. Suunnitelmia on hyvä päivittää sekä uusien ennusteiden että erityisesti uusien mittaustulosten avulla.
Tällä hetkellä Helsingin suunnittelu painottuu nykyisen keskustan varaan. Tämä on ymmärrettävää. Lähiöiden suhde keskustaan on merkittävä. Liikenne verkottuu eniten keskustasta ulospäin ja takaisin. Jossakin vaiheessa tulevaisuudessa on löydettävä olennaisesti uudenlaisia ratkaisuja. Niitä olisi kuitenkin hyvä arvioida jo tänään.
Pitäisi ajoissa miettiä
Pitäisi ajoissa miettiä pääkaupungin siirtämistä Helsinistä vaikka Jkylään.
Tampere olisi hyvä pääkaupunki
Tampere sijaitsee riittävän korkealla. Yhteydet muualle Suomeen ovat hyvät.
Kirjoita uusi kommentti